Katsaus Edelfeltin maalausten yksityiskohtiin

Katsaus Edelfeltin maalausten yksityiskohtiin

22. huhtikuuta 2020
Kirjoittaja: Suomen Pietarin instituutti

Aloitamme uuden julkaisusarjan, jossa tarkastelemme Albert Edelfelt ja Romanovit -näyttelyssä esillä olevien teosten yksityiskohtia ja taustatarinoita. Näyttely oli ensin esillä Venäjän Taideakatemian museossa Pietarissa ja tällä hetkellä teokset ovat Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä.

Suuriruhtinas Andrei Vladimirovitš lapsena, 1881

Pieni suuriruhtinas Andrei näyttää olevan juuri leikkimässä palikoilla. Saksalainen pedagogi Friedrich Fröbel oli luonut jo 1838 lapsille iänmukaisia leluja, joista erilaiset puupalikat muodostivat oleellisen osan. Rudolstadtilaisessa manufaktuurissa kehitettiin tämän mallin perusteella omia leikkipalikkasarjoja 1875 lähtien. Palikat valmistettiin nyt hiekkapitoisesta massasta. ANKER–palikoiden tyypilliset sävyt muistuttavat kovasti Andrein palikoita. Olisiko äiti Maria Pavlovna, syntyjään Mecklenburg-Schwerinin herttuatar, hankkinut tällaiset modernit lelut pojalleen?

Teksti: amanuenssi, Claudia de Brün, Sinebrychoffin taidemuseo

Kuva: Albert Edelfelt. Suuriruhtinas Andrei Vladimirovitš lapsena. 1881. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Serlachius-museot. Yehia Eweis
Kuva: Albert Edelfelt. Suuriruhtinas Andrei Vladimirovitš lapsena. 1881. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Serlachius-museot. Yehia Eweis
Kuva: Anker, Rudolstadt, 1996. Stadtverwaltung Erfurt / Volkskundemuseum
Kuva: Anker, Rudolstadt, 1996. Stadtverwaltung Erfurt / Volkskundemuseum

Aleksanteri III:n lapset, 1882

Muotokuvassa näemme kuusivuotiaan suuriruhtinatar Ksenian ja kolmevuotiaan suuriruhtinas Mihailin yhdessä Hatšinan linnan huoneista. Lasten vierellä istuu valkoinen pörröinen koira. Tällä kertaa kerromme kyseisestä lemmikistä, joka oli keisariperheen tärkeä jäsen.

Keisariperheellä oli useita lemmikkikoiria, joista suosikkeja olivat Aleksanteri III:n siperianlaika Kamtšatka ja Maria Fjodorovnan suuri saksanpystykorva (Grosspitz), nimeltään Tipa. Luultavasti juuri Tipa on ollut mallina Edelfeltin maalauksessa. Lemmikit asuivat yhdessä omistajiensa kanssa keisarillisissa residensseissä, mistä on jäänyt todisteeksi Aleksanteri III:n kirjeet, joissa rakkaat koirat mainitaan. Lemmikeistä on säilynyt myös useita valokuvia, jotka nekin kertovat kuinka tärkeä osa perhettä koirat olivat.
 
Kamtšatka eli keisariperheessä aina vuoteen 1888 saakka, jolloin se, etenkin keisarin suureksi murheeksi, kuoli onnettomuudessa Harkovan lähistöllä. Tipa-koira oli Maria Fjodorovnan uskollinen ystävä aina vuoteen 1891 asti. Molemmat lemmikit haudattiin lähelle toisiaan Hatšinan linnan pihamaalle. Paikkaan, jonne avautui näkymä Aleksanteri III:n huoneiden ikkunoista.

 Aleksanteri III:n lapset, 1882, yksityiskokoelma
Aleksanteri III:n lapset, 1882, yksityiskokoelma
Suuriruhtinas Mihail nuoremman sisarensa, suuriruhtinatar Olgan kanssa Spałassa. Vieressä makaa Tipa ja penkin alla näkyy toinenkin lemmikkikoira. Kuvalähde: Spała: Carska rezydencja. Svetlana Chestnykh, Karen Kettering, Michał Słoniewski, 2011
Suuriruhtinas Mihail nuoremman sisarensa, suuriruhtinatar Olgan kanssa Spałassa. Vieressä makaa Tipa ja penkin alla näkyy toinenkin lemmikkikoira. Kuvalähde: Spała: Carska rezydencja. Svetlana Chestnykh, Karen Kettering, Michał Słoniewski, 2011
Tipa. Kuvalähde: Spała: Carska rezydencja. Svetlana Chestnykh, Karen Kettering, Michał Słoniewski, 2011
Tipa. Kuvalähde: Spała: Carska rezydencja. Svetlana Chestnykh, Karen Kettering, Michał Słoniewski, 2011

Suuriruhtinas Andrei Vladimirovitš lapsena, 1881

Kuvaus keskittyy lähes yksinomaan pienen suuriruhtinaan hahmoon. Itämainen pöytä Andrein vieressä on ainoa sisustuksellinen elementti maalauksessa. "Orientaaliset kabinetit" olivat 1800-luvun loppupuolella kovin muodikkaita. Uusi sisustustyyli miellettiin erittäin kodikkaaksi. Myös Wienin Hofburgista löytyi "turkkilainen salonki" — ja hyvin samannäköinen pöytä kuin Edelfeltin maalauksessa.

Teksti: amanuenssi, Claudia de Brün, Sinebrychoffin taidemuseo

Kuva: Albert Edelfelt. Suuriruhtinas Andrei Vladimirovitš lapsena. 1881. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Serlachius-museot. Yehia Eweis
Kuva: Albert Edelfelt. Suuriruhtinas Andrei Vladimirovitš lapsena. 1881. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Serlachius-museot. Yehia Eweis

Koivujen alla, 1882

Teos "Koivujen alla" syntyi keisarinna Maria Fjodorovnan tilauksesta ja se sijoitettiin alun perin Pietarin Anitškovin palatsiin. Myöhemmin, mahdollisesti tilaajan toiveesta, se kuitenkin siirrettiin keisarilliseen residenssiin Puolassa – pieneen Spała-nimiseen kylään. Tämä metsästysmaja oli yksi keisariparin lempipaikoista ja he vierailivat siellä säännöllisesti viettämässä aikaa luonnon keskellä ja metsästämässä.

Puolan itsenäistyttyä Spałan palatsia alettiin käyttää presidentin edustusasuntona. Tältä ajalta, vuodelta 1924 on säilynyt mustavalkoinen valokuva, jossa on kuvattuna residenssin valkoinen salonki, jonka seinällä on selkeästi erotettavissa teos Koivujen alla.

Toisen maailmansodan alettua palatsin irtaimisto evakuoitiin ja vuonna 1945 rakennus paloi maan tasalle. Kadonneena pidetty Koivujen alla -teos löytyi pari vuotta sitten asuintalon ullakolta Spałan läheisyydestä.

Tarkemmin Koivujen alla -maalauksesta voi lukea Sani Kontula-Webbin artikkelista, joka löytyy Albert Edelfelt ja Romanovit -näyttelyjulkaisusta. Teoksen provenienssitutkimus jatkuu yhteistyössä Spałan historialle omistetun kirjan tekijöiden kanssa.

Kuva: Koivujen alla. 1882. Yksityiskokoelma
Kuva: Koivujen alla. 1882. Yksityiskokoelma
Kuva: Spałan valkoinen salonki. Słoniewski Michal, Chestnykh Svetlana. Pałac i ludzie. Historia rezydencji myśliwskiej w Spale 1885-1945. 2014
Kuva: Spałan valkoinen salonki. Słoniewski Michal, Chestnykh Svetlana. Pałac i ludzie. Historia rezydencji myśliwskiej w Spale 1885-1945. 2014

Venäjä

Pietari,
Bolshaja Konjushennaja 8
info@instfin.ru

Toimiston aukioloajat:  
ma-to 10-18
pe 10-16

Puhelin: +7 (812) 606-65-65
Faksi: +7 (812) 606-63-70

SUOMI

PL 313, 53501 Lappeenranta 

Liity uutiskirjeen tilaajaksi