Kuvataide, valokuvataide

Suomessa kuvataiteen historian merkkihetki sijoittuu 1800-luvun kansallisen heräämisen aikaan, jolloin suomalaisesta taiteesta tuli tyylillisesti ja sisällöllisesti omalaatuista. Tuon ajan suomalaiset taiteilijat ottivat paljon vaikutteita eurooppalaisesta taiteesta ja saavuttivat kansainvälistä tunnustusta. 1800- ja 1900- lukujen vaihteen suomalaisista taiteilijoista kuuluisimpia ovat Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff.
Myöhemmin 1900-luvulla suomalaiseen taiteeseen, kuten taiteeseen ympäri maailmaa, tuli mukaan kokeellisempia piirteitä. Suomalainen nykytaide on jatkuvassa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja lukuisat suomalaiset nykytaitelijat ovat saaneet kansainvälistä menestystä. Keskeisessä asemassa on suomalaisen kuvataiteen tuntemusta ja tiedotustoimintaa ulkomailla edistävä Näyttelyvaihtokeskus FRAME (Finnish Fund for Art Exchange).
Suomalainen kuvanveisto on tärkeä osa kuvataiteiden kenttää ja kuvanveistäjät ovat merkittävästi edistäneet suomalaisen taiteen tuntemusta ulkomailla. Kansainvälisesti tunnettu kuvanveistäjä Eila Hiltunen on tehnyt Helsingissä sijaitsevan Sibelius-monumentin, jonka lisäksi hänen töitään on mm. Roomassa, Berliinissä ja New Yorkissa. Muita tunnettuja suomalaisia kuvanveistäjiä ovat mm. Wäinö Aaltonen, Johannes Takanen ja Harry Kivijärvi.
1990-luvulta lähtien myös valokuvataiteen asema kuvataiteiden kentässä on vahvistunut ja valokuvataiteilijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen kuvataiteilijoiden yhteistyöhön. Värivalokuvauksen menetelmät ovat kehittyneet ja digitaaliseen valokuvaukseen kohdistunut kiinnostus on kasvanut. Nykyään useat suomalaiset taidemaalarit, taidegraafikot, kuvanveistäjät ja performanssitaiteilijat käyttävät valokuvaa töidensä välineenä.